lauantai 12. elokuuta 2017

Maalaus

Villa Sandeliuksen naapurissa asuvan taidemaalari Veijo Piispan
maalaus vuodelta 1998

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Posketon lupaus

Jo pitkään takapihalla lojuneelle kivikasalle keksittiin vihdoin käyttöä. Osa kivistä käytettiin pari vuotta sitten etupihan kukkapenkkiprojektiin. Kasan harmaat reunuskivet löysivät tänään uuden omistajan ja jäljelle jääneillä punaisilla kivillä päätettiin reunustaa talon parkkipaikka.

Haminalainen viherrakentamiseen keskittynyt Viherkuutio antoi meille hyvän tarjouksen: He hoitaisivat projektin parissa päivässä. Viherkuutio lupasi siirtää ja lajitella kivet, rakentaa parkkialueen reunukset sekä tasoittaa pihan hiekka-alueet uudella soralla. Tarjous oli kieltämättä houkutteleva, mutta poskettoman hyvään aikataululupaukseen en uskonut hetkeäkään. Totuus kuitenkin oli, että ilman apuavoimia kivikasa ei pihamaalta häviäisi. Viherkuutiolla tuntui olevan homma hanskassa ja päätimme ottaa kiitollisina meille tarjotun avun vastaan.

Viime viikon lopulla Viherkuutio ilmoitti tulevansa paikalle maanantaina aamulla ja hoitavansa homman pois alta pikaisella aikataululla. Aamu seitsemältä työkoneet jyräsivät paikalle ja muutaman tunnin päästä homma oli valmis. He pitivät kiinni poskettoman hyvästä lupauksestaan. Lopputulos oli oikein hyvä.

Parkkipaikka ennen.

Klo 7.00

Klo 7.10

Johtoauto.

Muutama tunti myöhemmin.

Muutama tunti myöhemmin.

Uutta pintaa.

Mini. Villa Sandeliuksen tuore vahtikoira.





torstai 4. toukokuuta 2017

Kasa sitä itseään

Olimme ulkona suunnittelemassa pihaa, kun jostain kantautui traktorin lähestyvä ääni.
- Ai niin, unohdin mainita sulle että tilasin meidän pihalle ison kasan uutta tavaraa, vaimoni sanoi ohimennen.
Katsoin lähestyvää isolla perävaunulla varustettua peltotraktoria ja vierellämme olevaa kuorikekasaa, joka oli jäänyt edellisen vappuviikonlopun jäljiltä osin levittämättä. Ihmettelin mielessäni miksi ihmeessä vaimoni oli tilannut sitä uuden lastillisen. Traktori kääntyi pihatielle ja tuttu kuljettaja huitoi iloisesti käsiään.
- Onko tuon traktorin perävaunussa sitä mitä luulen siellä olevan, kysyin vaimoltani.
- Kyllä on.
- Ja ajattelit että minä sen lapiolla levitän?
- Niin ajattelin, hän totesi ja meni tervehtimään kuljettajaa.

Hevosenlantaa.

Vappuaaton projekti.